Developing a Multi-Touch Map Application for a Large Screen in a Nature Centre

The paper describes the development of a research prototype of a multi-touch map application for multi-use on a large multi-touch screen intended for a nature centre. The presented system and the development steps provide insight into what can be expected when similar systems are designed. A number of new considerations regarding multi-touch interaction, map browsing, and user needs for multi-use have been taken into account during the challenging ongoing development. These considerations include making a simple user interface used with intuitive, continuous and simultaneous gestures for map browsing, and taking different kinds of users and their needs to interact with each other into account. Since multi-user map applications in multi-touch environments are still rare, the given considerations may be helpful for the future development of similar map applications intended for public spaces

Geospatial images in the acquisition of spatial knowledge for wayfinding

Geospatial images such as maps and aerial photographs are important sources of spatial knowledge that people use for wayfinding. The rapid development of geodata acquisition and digital graphics has recently led to rather complete geographic coverage of both traditional and novel types of geospatial images. Divergent types of geospatial images vary in their support of human acquisition of spatial knowledge. However evaluative studies about the acquisition of spatial knowledge from the diversity of geospatial images have been rare. In this article we review a variety of literature about the acquisition of spatial knowledge while paying particular attention to the role of geospatial images. Based on the literature we present a framework of image parameters that characterize the acquisition of spatial knowledge from geospatial images: vantage point number of visible vertical features and visual realism. With the help of the framework we evaluate commonly used geospatial images. In concordance with the previous experiments our evaluation shows that the different types of geospatial images have large differences in the types of spatial knowledge they support and to what extent. However further experimentation is needed in order to better understand the human cognitive needs for geospatial images and to develop more useful geospatial images for wayfinding

Flexible Access to a Harmonised Multi-resolution Raster Geodata Storage in the Cloud

A viable approach for tackling the challenges of integration and analysis of geospatial raster data is to pre-process datasets into a common framework and store them into a cloud repository, accessible through a set of well-defined access protocols. This paper describes an initiative called GeoCubes Finland, where the aim is to provide a number of country-wide raster geodatasets in a common schema. In addition to more traditional access methods, a custom Application Programming Interface (API) has been designed for supporting the various tasks related to retrieval, use, visualisation and analysis of the contained raster datasets

An Approach for Assessing Array DBMSs for Geospatial Raster Data

The increasing quantity and use of high-resolution raster data has put its management in the forefront of development. In this paper, we describe an approach that can be used to assess the capabilities of Array Database Management Systems (DBMSs) regarding the management and processing of raster data. The paper presents a framework that can be used to compare the functionalities of Array DBMSs and benchmark them. The main feature of the framework is assessing functionality using both targeted test cases and benchmarking. This assessment is followed by leveraging the gained experiences to assess non-functionality using characteristics from existing quality models. The framework can be extended by further DBMSs, benchmarks and additional hardware resources. The assessment was first implemented for the community editions of SciDB and rasdaman. The study presents some key initial observations regarding the particular Array DBMSs

Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena : Aineistot, tiedontuotanto, tiedon löydettävyys ja yhteinen palvelumalli

Esiselvitys kuuluu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusagendojen kestävän kehityksen aihepiiriin teemalla ‘Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena’. Esiselvityksen toteutti Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama konsortio, johon kuuluivat GTK:n ohella Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geodeettinen laitos (GL), Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) ja Maanmittauslaitos (MML). Esiselvitys toteutettiin osallistavina ja laajaa sektorien välistä yhteistyötä edistävinä työpajoina, kyselyinä sekä olemassa olevaa ja hankkeessa tuotettua aineistoa analysoimalla. Tämä raportti tuotettiin esiselvitysprojektin osatehtävien tuottamista väliraporteista ja muusta kootusta projektiaineistosta. Tiiviin yhteistyön tuloksena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtaman toisen luonnonvaraesiselvityskonsortion kanssa syntyi konsortioiden yhteinen tutkimusohjelmaehdotus. Tämä raportti täydentää tutkimusohjelmaehdotusta ja kokoaa yhteen GTK-konsortion osatehtävien tulokset, niihin perustuvat kehittämisehdotukset, analyysin ja alustavat ehdotukset koskien tarvittavia uusia kehittämishanke- ja tutkimushankekokonaisuuksia eri hallinnonalojen luonnonvaratutkimuksen tietoinfrastruktuurien kehittämiseksi ja luonnonvaratiedon poliittisen hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tämä raportti muodostaa luonnonvara-aineistot tuntevien asiantuntijoiden laatiman kokonaisselvityksen luonnonvaroja koskevista tietoaineistoista, tiedon tuotannosta ja tiedon käytettävyydestä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Sitran käynnistämässä kansallisen luonnonvarastrategian laadintaprosessissa, jonka lähtökohtia huomioitiin esiselvityksen painotuksia laadittaessa. Sektoritutkimuslaitosten yhtenä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alansa pitkäaikaista, ohjelmallista tiedonkeruuta ja vastata alan tietopalvelusta. Näiden sektorikohtaisten tehtävien jatkuvuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Toisaalta tiedontuottajien tulee kehittää sektorirajat ylittäviä tiedontuotannon sisältöjä ja menetelmiä yhteistyönä. Myös ohjelmallista perustiedonkeruuta (seurantaohjelmat, kartoitusohjelmat) kehitetään sisällöllisesti parhaiten luonnonvarojen hyödyntämisen ja hyödyntämisen vaikutusten samanaikaisissa tarkasteluissa. Eri organisaatioille hajautetun tiedonkeruun järjestämisessä voidaan soveltaa ja kehittää informaatioteknologiaa siten, että tutkijat ja luonnonvarojen hyödyntäjät tuottavat laadullisesti korkeatasoista ja valvottua tietoa hajautettuihin, keskitetysti ylläpidettäviin ja yhteisesti käytettäviin tietokantoihin. Esiselvityksen jälkeen koko sektoritutkimuksen luonnonvarayhteisön yhteisten työmuotojen luominen ja vakiinnuttaminen on erityisen tärkeää, jotta tunnistettujen kehittämiskohteiden vaatimat toimet saadaan käyntiin tarkoituksenmukaisesti. Luonnonvaratietojen palvelumallin toteuttaminen tulee aloittaa laaja-alaisena yhteistyönä, parasta osaamista ja teknologiaa yhdistäen sekä käynnissä olevat kansalliset ja EU:n tutkimus- ja kehittämisprosessit täysimääräisesti hyödyntäen

Geografiska data i nationell informationsled

Kansallisen Palveluarkkitehtuurin (KaPA) puitteissa on määritelty palvelujen harmonisointiin ja yhteentoimivuuteen tähtääviä periaatteita mm. tiedonsiirtoon, käyttäjätunnistukseen, käyttöliittymiin ja palvelujen metatietoihin liittyen. Osana valtionhallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämistä on tehty päätös ottaa käyttöön hallinnon sähköisten palvelujen hyödyntämistä tukeva palveluväylä (Suomi.fi-palveluväylä). Paikkatietoaineistot muodostavat yhden keskeisen tietovarannon, joka olisi tärkeää kytkeä palveluväylän kautta sovellusten saavutettavaksi. Paikkatietoihin liittyen on kehitetty yhteisiä standardeja tukevia palvelutoteutuksia viime vuosien aikana monissa eri organisaatioissa osana INSPIRE-prosessia tukevaa kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista. Haasteena nykytilanteessa on erityisesti se, miten voitaisiin sovittaa yhteen paikkatietoalan jo vakiintuneet yhteentoimivuuskäytännöt ja KaPA:n mukaiset sähköisten palvelujen toimintaperiaatteet. Olemassa olevien INSPIRE/OGC-yhteensopivien palvelujen näkökulmasta katsoen Suomi.fi -palveluväylä tulee nähdä mahdollisuutena paikkatietojen hyödyntämiseen uuden tyyppisissä sovelluksissa ja uusilla sovellusalueilla. Hankkeessa kehitetyn sovitinpalvelun avulla operatiivinen INSPIRE/ OGC-yhteensopiva rajapintapalvelu voidaan liittää palveluväylään ilman, että ao. palveluun tarvitsee tehdä mitään muutoksia. Luontevimmin Suomi.fi-palveluväylään kytkettäviksi soveltuvat INSPIRE kyselypalvelut ja OGC Web Feature Service (WFS) -palvelut. Avoimien tietoaineistojen ja palvelujen osalta on tärkeää, että niiden tuottama tietosisältö olisi KaPA-palvelujen hyödynnettävissä myös ilman kytkeytymistä Suomi.fi-palveluväylään. Palveluväylään liittymisen kustannusvaikutukset voivat olla tiedontuottajaorganisaatioille merkittäviä – erityisesti kiristyneiden palvelutasovaatimusten takia. On tärkeää, että KaPA:n tarjoamien tukipalveluiden hinnoittelu ei muodostu esteeksi niiden laajamittaiselle käyttöönotoll